Vehnäterrieri

Vehnäterrieri on ehkä vanhin Iralantilainen terrierirotu. Se on elosisa, tarmokas, erittäin älykäs ja omistajalleen uskollinen koira. Se kuuluu FCI:n ryhmään 3 terrierit. Kooltaan ja rakenteeltaan vehnäterrieri on voimakasrakenteinen, keskikokoinen ja korkeajalkainen, sivusta katsottuna neliömäinen. Rotumääritelmän mukaan uroksen säkäkorkeuden tulee olla 46 - 48 cm ja painon 18 - 20,5 kg. Nartut ovat tästä hieman pienempiä ja kevyempiä.

Rotunimensä mukaisesti karvapeite on vehnänväristä pehmeää ja silkkistä. Karva on pitkää ja sitä on runsaasti. Se laskeutuu kauniisti hieman laineilla tai kevyesti kihartuvana. Trukissa ei ole pohjavillaa lainkaan.

Karvanlaaduissa ja tuuheudessa on eroja. Ns. "Jenkkiturkki" on paksumpaa ja tuuheampaa, kuin ns. "Irkkuturkki". Se on puolestaan kiiltävämpää ja ehkä vähän helppohoitoisempi, kuin "Jenkkiturkki".

Vehnäterrierin turkki vaatii säännöllistä hoitoa pysyäkseen kauniina ja takuttomana. Se on kammattava vähintään kerran viikossa ja pestävä tarpeen mukaan. Kotikoira trimmataan 3 - 5 kertaa vuodessa. Varsinaista karvanlähtöä ei vehnäterrierillä ole, mutta kammatessa kuollutta karvaa irtoaa jonkun verran. Turkki kehittyy hitaasti oikeanlaiseksi, ihanteellinen näyttelyturkki on aikaisintaa yli kaksivuotiaalla koiralla.

Historia

Vehnäterrieri on lähtöisin Etelä-Irlannista. Vehnäterrieri on rotuna vanha, kirjallisuudessa siitä on mainintoja jo 1800 -luvun alkupuolelta. Rotuna se hyväksyttiin kuitenkin virallisesti vasta vuonna 1937.

Irlantilaisilla talonpojilla ei ollut oikeutta pitää kalliita metsästyskoiria, mutta tarvitsivat kuitenkin koiria moniin tehtäviin. Vehnäterrieri kehitettiin tämän lain kirertämiseksi. Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan se ollut oikea jokapaikan koira. Se on toiminut perhekoirana, pihavahtina, paimentanut ja ajanut karjaa. Se on hävittänyt tuhoeläimiä ja ollut mukana metsästyksessä sekä jälkikoirana että noutajana.

Lähes joka talossa maaseudulla oli aikoinaan vehnäterrieri. Irlantilaiset ovat arvostaneet tätä monipuolista käyttökoiraa, ja heillä on ollut tapana sanoa, että vehnäterrieri vastaa voimiltaan isoa koiraa.

Lähteet: Wilcox ja Walkowicz: Maailman koira atlas 1991, Gomez--Toldra: Suuri koirakirja 1992 osa 4 (1-6), Kerry- ja vehnäterrierikerho ry.