taustakuva_kesa


Barbet

Barbet on omistajaansa kiintyvä iloinen ja innokkaasti työskentelevä Ranskasta peräisin oleva vanha vesikoirarotu. Se kuuluu FCI:n ryhmään 8 ja alaryhmään 3 vesikoirat. Barbetin alkuperäinen tehtävä on ollut vesilintujen etsiminen, ylösajo ja noutaminen. Se on aikoinaan noutanut myös harhaan ammutut nuolet.

Barbet on työkoiramainen, keskikokoinen, kompakti, voimakas- ja hyvärakenteinen koira. Barbetilla on paksu, tuuhea ja villava karvapeite, joka on kiharaa ja voi olla nyörejä muodostavaa. Sitä on kautta aikojen muotoiltu saksilla käyttötarkoitusen mukaan.

Barbeteilla ei ole varsinaista kausittaista karvanlähtöaikaa, karvaa irtoaa, mutta se jää turkkiin. Se on hyvä kammata tai karstata silloin tällöin pois. Harvakseltaan lattialle saattaa myös tipahtaa pieni, muutaman karvan muodostama karvatuppo. Barbetin tunnusomainen piirre on leukaparta, jonka mukaan rotu on saanut myös nimensä, barbe=parta. Koiran hyvinvoinnin kannalta turkki on syytä pitää takuttomana ja siistinä.

Väriltään barbet voi olla yksivärinen musta, harmaa, ruskea, kellanruskea, hiekanruskea, valkoinen tai kirjava. Kaikki kellanruskean ja hiekanruskean sävyt ovat sallittuja. Värisävyn tulisi mieluiten olla sama koko rungossa. Rotumääritelmän mukaan uroksen säkäkorkeus on 58 - 65 cm ja nartun 53 - 61 cm. Sallittu poikkeama on 1 cm.

Barbettia käytetään edelleen vesilintujen metsästyksessä, mutta myös harrastus- ja seurakoirana. Barbetit soveltuvat monenlaiseen harrastustoimintaan kuten jälki, haku, agility, toko, yms. Ne soveltuvat myös palvelutehtäviin mm. etsintä-, pelastus- ja opaskoiriksi.

Rotu on erittäin harvinainen. Kanta maailmassa on arviolta noin 1000 yksilöä, joten voidaan puhua jopa kriittisesti uhanalaisesta rodusta.

Barbetin historia

Barbet on vanha rotu ja sen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Euroopassa on ollut jo 1300 -luvulla barbetin tyyppisiä koiria. Joidenkin lähetiden mukaan barbet polveutuu aasialaisista lammaskoirista ja mahdollisesti griffoneista. Toisten lähteiden mukaan se olisi saattanut tulla Eurooppaan Pohjois-Afrikan kautta. Se on mahdollisesti muiden vesikoirien, villakoiran, bichon fricen, karkeakarvaisen saksanseisojan ja monen muun rodun esi-isä.

Barbet oli itse vähällä kuolla sukupuuttoon. Toisen maailman sodan jälkeen oli vain rekisteröimättömiä barbetteja. Rotua alettiin elvytää ja koiria alettiin rekisteröidä. Rotuun voitiin myös ottaa alkuperältään tuntemattomia barbetin rotumääritelmän täyttäviä koiria. Nämä voitiin rekisteröidä ns. Titre Intial -merkinnällä. Kantaa vahvistettiin myös roturisteytyksillä.

Rodun kehityksessä on ollut kaksi erilaista jalostuslinjaa, jotka poikkeavat hieman ulkonäöllisesti ja mahdollisesti ominaisuuksiltaan toisistaan. Toinen linja perustui enemmän alkuperäiseen ulkonäköön ja seurakoiramisuuteen, kun taas toisessa linjassa pääpaino perustui alkuperäiseen käyttötarkoitukseen metsästykseen . Nyt näitä linjoja on alettu yhdistämään.

Suomeen ensimmäinen barbet tuotiin vuonna 2002. Suomen ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2004. Nyt Suomessa on lähes 100 barbettia.

Barbet luonne ja terveys

Barbetin luonnetta voisi kuvailla monin sanoin, ilonen, avoin, ystävällinen, tasapainoinen ja sosiaalinen. Tyypillisenä metsästyskoirana Barbet on tottelevainen, toiminnanhaluinen ja uskollinen, omistajaansa syvästi kiintyvä koira. Barbet rakastaa myös vettä. Barbet ei ole agressiivinen eikä arka.

Barbettien luonteissa on jonkin verran eroja. Toiset voivat olla välinpitämättömämpiä ja pidattyväisempiä, kuin toiset. Yleensä barbetit tulevat hyvin toimeen toisten koirien kanssa. Pientä dominanssia ja rajojen kokeilua saatta esiintyä murrosiässä sekä uroksilla, että nartuilla. Nartut voivat olla myös ailahtelevaisia. Omistajiinsa kiintyvinä koirina, joillakin barbeteilla on ollut myös eroahdistusta.

Barbetit kiintyvät ihmisiin syvästi ja joillakin saattaa olla tapana hypätä niin tuttuja, kuin tuntemattomia ihmisiä vasten antamaan "tervetulopusun". Tästä tavasta saattaa olla vaikea päästä eroon, ne vain rakastavat olla lähelläsi.

Barbeteilla saattaa olla voimakas metsästysvaisto ja ne voivat jahdata kissoja, lintuja, jäniksiä ja muita jyrsiöitä, ellei niitä ole sosialistettu hyvin näihin pentuna. Kotieläinten kanssa barbetit tulevat yleensä hyvin toimeen, mikäli ovat tottuneet näihin jo pikkupentuna.

Barbet on toiminnanhaluinen koira ja se haluaa olla kaikessa mukana, mitä perhe tekee. Sille on hyvä järjestää mielekästä tekemistä ja pientä puuhaa. Barbetin kanssa voi harrastaa monenlaista, lenkkeilyä, metsästystä, hakua, jälkeä, agilityä, tokoa yms.

Pentujajan sosialistamiskausi kannatta hyödyntää hyvin ja tutustuttaa pentu kaikkeen mahdolliseen, mitä sen elämän aikana vain voi vastaan tulla. Pentu kannattaa alusta asti opettaa olemaan myös yksin, eroahdistuksen välttämiseksi. Koulutuksessa kannattaa olla johdonmukainen, reilu ja päättäväinen. Barbet on kohtalaisen miellyttämisenhaluinen, joten pienillä ponnistuksilla siitä saa ihanteellisen iloisen ja tottelevaisen kumppanin.

Barbet on nuori rotu Suomessa ja tietoa rodussa esiintyvistä periytyvistä sairauksista on vielä vähän. Suomessa on ollut epilepsia tyyppisiä kohtauksia muutamilla koirilla. Tietoa sairauksista löytyy mm. Barbettien jalostuksen tavoiteohjelmaluonnoksesta 2008 - 2013.

Perus hoito

Barbetin perushoidossa kannatta kiinnittää huomiota korvien, silmien ja hampaiden puhtauteen, kynsien leikkuuseen, turkin siisteyteen ja takuttomuuteen.

Barbetilla on pitkät luppakorvat. Tulehduksien ehkäisemiseksi korvien puhdistus liasta ja ylimääräisistä korvakarvoista kannatta suorittaa säännöllisesti. Samalla kannattaa tarkistaa mahdollisesti otsatukan alla olevat silmät, ettei niihin ole mennyt roskia tai karvoja. Hampaat on myös syytä puhdistaa säännöllisin väliajoin.

Barbetin tassunpohjakarvat voivat kasvaa pitkiksi ja niihin voi tarttua risuja, kiviä, lumi- ja jääpaakkuja. Ne voivat hiertää ja vaurioittaa herkkiä tassuja. Karvat on syytä trimmata varpaiden välistä ja tassunpohjiasta, niin vättyy ainakin isoimmilta ongelmilta.

Barbetin paksu turkki on hyvä pitää koiran hyvinvoinnin kannalta takuttomana ja puhtaana. Takut voi aukaista joko kammalla, karstalla tai erottelemalla ne käsin. Turkin voi pestä, kun se tuntuu likaiselta. Turkin voi pitää myös lyhyenä, jolloin se on varsin helppohoitoinen. Karvanlaatuja on hyvin erilaisia, toiset menevät helpommin takkuun, kuin toiset, joten kokeilemalla löytyy itselle sopivin tapa huolehtia turikista.

Tehdään avoimesti töitä barbettien eteen!

Kasvattajilla ja barbettien omistajilla on haasteellinen ja vastuullinen tehtävä säilyttää tämä kriittisesti uhanalainen rotu.

Barbetin jalostuksessa on edettävä maltillisesti ja kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. Yksittäisen koiran osuus kannassa ei saisi nousta liian suureksi perinnöllisen vaihtelun säilyttämiseksi ja mahdollisten piilevien sairauksien leviämisen ehkäisemiseksi rodussa (ilmiasultaan terve koira voi kantaa sairautta). Uusintayhdistelmät kaventavat entisestään barbettien pientä jalostuspohjaa. Korkeaa sukusiitosastetta tulisi myös välttää.

Kasvatajien ja omistajien tulisi rehellisesti ja avoimesti kertoa omissa koirissaan ilmenevistä sairauksista ja vioista, vaikka koiraa ei käytettäisikään jalostukseen. Olisi hyvä sallia myös näiden tietojen edelleen luovutus ja julkaiseminen jalostuksellisiin tarkoituksiin. Muussa tapauksessa sairaudet ja viat voivat päästä leviämään hallistsemattomasti ja peruuttamattomasti kantaan.

Barbettien jalostustoimikunta kerää terveys ja luonne tietoja. Yhdistyksen nettisivuilla on linkki terveyskyselyyn. Tärkeää on myös hyvä käydä päivittämässä nämä tiedot, mikäli niissä tapahtuu muutoksia.

Barbetit osallistuvat myös Koirien geenitutkimukseen. Lisätietoa Barbet Finland ry:n sivulta geenitutkimus.

Pentua etsimässä

Niin ihana asia kun koiranpentu onkin, niin uudella omistajalla on myös velvollisuuksia. On erittäin tärkeää hankkia mahdollisimman paljon tietoa. Sitä löytyy kirjoista, lehdistä, eri nettisivustoilta ja erilaisilta kursseilta. Hyödyllisiä ovat Suomen Kennelliitto ry:n, eri yhdistyksien, kasvattajien ja harrastajien sivustot. Kennelliiton koira.netin jalostustilastoista näkyvät aiemmat pentueet yms. Erittäin hyödyllisiä ovat rotujen omat Jalostuksen tavoiteohjelmat, sillä niistä löytyy tietoa rodun nykytilasta, sairauksista ja yleisesti rodusta.

Kannattaa kysellä mahdollisimman paljon. Kun sopivan tuntuinen ja luotettava kasvattaja sitten löytyy, niin hyviä kysymyksiä löydät Kokonaivaltaisen Koiranjalostuksen Tuki Ry:n Muistilista pennun ostajalle ja Koiranhankinta oppaasta löydät yleisesti koiran hankintaan liittyviä hyödyllisiä neuvoja ja tietoja.

Täysin tervettä koirarotua ei ole, kaikilla on perinnölliset sairautensa. On kuitenkin hyvä tietää, mitä sairauksia mahdollisen tulevan pennun lähisukulaisissa ja yleensä rodussa on ollut, niin saa asiasta jonkinlaisen käsityksen. Koira on monivuotinen elämänkumppani jonka soisi elävän pitkän terveen ja tasapainoisen elämän.

Lähteet: Wilcox ja Walkowicz: Maailman koira atlas 1991, Gomez--Toldra: Suuri koirakirja 1993 osa 5 (1-6), Barbet--French national treasure

Kuvat saat isommiksi klikkaamalla kuvasta.

Kuvien kopiointi ilman lupaa on kielletty!

© Mustikkarinteen 2014

Valid XHTML 1.0 Transitional